Kompassi kohti systeemisen toimintakulttuurin dialogista ja reflektiivistä tiedolla johtamista

Mistä siinä systeemisessä työotteessa oikein on kyse? Kun joku kysyy tätä sinulta, osaatko vastata?

Systeeminen työote ja toimintakulttuuri ei ole aivan helppo määriteltävä. Kun systeemisestä työotteesta puhutaan, keskustelukumppaneiden ajatus saattaa ohjautua johonkin systeemisen työtavan osa-alueeseen, sinällään oikeaan suuntaan mutta liian kapeasti. Kun systeeminen työote kapeutuu vaikkapa vain lastensuojelutiimin viikkokokoukseksi, voi systeeminen työote tuntua päälle liimatulta, erilliseltä ja irralliselta palaselta, joka ei integroidu oman työn arkeen.

Suhdeperustainen työ julkisten palvelujen kontekstissa vaatii tietoista työotetta

Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä, ylipäänsä julkisissa lapsi- ja perhepalveluissa systeemistä työotetta sovelletaan ympäristössä, jota määrittävät monenlaiset juridiset ja institutionaaliset reunaehdot. Lain säätelemä viranomaistyön logiikka rakenteistaa myös vuorovaikutustilanteita. Monissa tapaamisissa on puhuttava asioista, jotka eivät ole lapsille ja heidän läheisilleen helppoja. Asiakassuunnitelmaneuvotteluissa on usein melko vakiintunut agenda, joka jäsentää myös vuorovaikutusta. Ammattilaiset etsivät viranomaistyöhön kuuluvissa kohtaamistilanteissa vastauksia määrättyihin kysymyksiin voidakseen tehdä arviointia ja päätöksiä. Asiakas voi kokea monet kysymykset kuumottavina, eikä kysymyksiin vastaaminen välttämättä tuota osallisuuden kokemusta tai tunnetta että pääsin puhumaan minulle tärkeistä asioista.

Systeemisen ja suhdeperustaisen työotteen soveltaminen viranomaistyön ja lainsäädännön asettamien reunaehtojen määrittämässä ympäristössä vaatii erityisen selkeää ja tietoista työotetta. Ammattilaiset joutuvat kysymään itseltään: Miten voin täyttää lakisääteiset velvollisuudet, koota tarvittavan tiedon ja samalla luoda vuorovaikutustilanteita, jotka tuntuvat asiakkaana olevista lapsista ja perheistä mielekkäiltä, toivoa luovilta ja sitouttavilta? Lain ja organisaation asettamien velvoitteiden täyttyminen on välttämätöntä, mutta vaikuttavan työn tulostekijät rakentuvat vuorovaikutustilanteissa ja kohtaamisissa. Viranomaistyön vaatimukset ja suhdeperustainen työote ovat osittain jännitteisessä suhteessa toisiinsa. Jännitteen käsittely on kuitenkin hyödyllistä, koska tulokset syntyvät suhteessa. Jännitteen kanssa eläminen on myös vaativaa ja edellyttää tiimin, esihenkilön ja organisaation tukea.

Systeemisen ja suhdeperustaisen työn Tekijä on koko organisaatio

Asiakastyötä tekevät ammattilaiset eivät pysty itsekseen ja omin voimin kehittämään arkisia asiakastyön työtapoja systeemisiksi ja suhdeperustaisiksi. Vastuullinen ammattilainen kysyy aamulla työpaikan ovesta astuessaan: Mitä minun mukanani tulee tänään tiimiin ja asiakaskohtaamisiin? Lempeä oman työotteen kalibrointi on osa ammattitaitoa palveluissa, joissa asiakkaana on tuen tarpeessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Siten ammattilaisen arvot, asenne ja työote on ratkaisevan tärkeä asiakaskokemukselle. Yksittäinen ammattilainen ei kuitenkaan ole ainoa työn subjekti, vaan onnistuneisiin prosesseihin vaikuttavat monet työntekijät ja tiimit yhdessä. Siten työn tulosten aikaansaaja on myös organisaatio. Organisaatio on työympäristöä ja reunaehtoja määrittävä työn Tekijä, mahdollistaja isolla T:llä. Jotta asiakastyön kohtaamiset ja monitoimijaiset prosessit onnistuvat, koko organisaatiotason toimintakulttuuri on tärkeää kalibroida systeemistä työotetta tukevaksi. Tämä on keskeisesti ylemmän johdon ja esihenkilöiden tehtävä.

Läpileikkaavan systeemisen toimintakulttuurin rakennuspalikat  

Mitä kaikkea organisaatioissa sitten tarvitaan, jotta tärkein – turvallinen, juurisyitä yhdessä asiakkaiden kanssa tunnistava ja tavoitteita heidän kanssaan yhdessä asettava työote – saadaan toteutumaan monitoimijaisten työprosessien kaikissa kohdissa ja käänteissä, yhteistyössä ja nivelvaiheissa? Vastaus on, että tarvitaan systeemisen lähestymistavan läpiajattelua organisaation kaikissa kohdissa asiakastyöstä, tiimikulttuureihin ja lähiesihenkilötyöstä strategiseen ja suuntaa määrittävään johtamiseen. Kokonaisvaltaisen systeemisen toimintakulttuurin vahvistaminen edellyttää, että ymmärrys systeemisesti toimivan palveluorganisaation kokonaisuudesta ja eri tasoilla tarvittavasta työstä, luodaan yhdessä.

Suomessa on tehty systeemisen työotteen pitkäjänteistä kehittämistyötälapsi- ja perhepalveluissa kymmenen vuoden ajan. On uskomattoman hienoa nähdä, miten työtapa on levinnyt, juurtunut, kehittynyt ja tuottanut uusia innovaatioita eri puolilla maata. Olemme myös päässeet kollegoiden kanssa kertomaan suomalaisen systeemisen lastensuojelun kehittymispolusta jo kansainvälisestikin kansainvälisen artikkelin muodossa. On ilahduttavaa, että tällä polulla on Suomessa pysytty näin pitkään siitäkin huolimatta, että poliittinen ympäristö on muuttunut monta kertaa. Parhaillaan vireillä olevat sosiaalihuollon ja lastensuojelun lainsäädäntöuudistukset ovat jälleen heilauttamassa lastensuojelun ja sosiaalihuollon rakenteita ja reunaehtoja uuteen asentoon. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan entistäkin tiukempaa sitoutumista siihen, mistä kannattaa pitää tiukasti kiinni rakenteiden, lakien ja politiikkaohjauksen muutoksissakin.

Yhteisöllinen systeemisen toimintakulttuurin kompassi organisaatioiden tukena

Systeemiselle ja suhdeperustaiselle työotteelle ominaista on kysyä, miten vaikeissakin tilanteissa päästään eteenpäin, miten voidaan vaikeuksista huolimatta tunnistaa voimavaroja ja edetä kohti toivoa ja kasvua. Systeeminen työote on kuin maanalainen, sinnikäs juuristo, joka suuren kivenlohkareen kohdatessaan, ei lannistu, vaan etsii uteliaasti ja toiveikkaana tapoja kiertää kivenlohkare, ja päästä eteenpäin.

Jotta systeemisestä ja suhdeperustaisesta työtavasta voitaisiin pitää kiinni jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa, tarvitaan palveluista vastaavissa organisaatioissa ja asiakastyöstä vastaavissa tiimeissä yhteistä suunnan pitämistä. Tarvitaan yhteisöllistä kompassia, joka kertoo, miten organisaatiot ja niissä toimivat tiimit, ammattilaiset, esihenkilöt ja ylempi johto voivat yhdessä säilyttää kurssin ja fokusoida lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta tärkeimpiin asioihin.

Tällaiseen tarkoitukseen tarvitaan yhteistä kieltä ja jaettua ymmärrystä siitä, mistä systeemisessä työotteessa on kyse, miten sitä voidaan soveltaa organisaatioiden eri kohdissa ja mitä ovat oman organisaation tai tiimin vahvuudet ja kehittämishaasteet systeemisessä ja suhdeperustaisessa työssä.

Yhteisen kielen, ymmärryksen ja suunnan löytämiseksi kouluttajayhteisömme Curiosa on kehittänyt digitaalisia työkaluja, Syty-kompassin ja NVR-kompassin. Tekoäly on kompasseissa valjastettu palvelemaan systeemisen toimintakulttuurin vahvistamista ja tukemaan dialogista ja reflektiivistä tiedolla johtamista ja kehittämistä.

Syty kompassi on digitaalinen työkalu systeemisen toimintakulttuurin kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Lapsi- ja perhepalveluissa sen osa-alueita ovat

• lapsen osallisuus
• lasten ja nuorten läheisverkostot kumppaneina
• työntekijän taitojen tukeminen
• tiimien toimintakulttuurin turvallisuus
• verkostotyön toimivuus
• päivittäisjohtaminen systeemisen työn tukena sekä
• rakenteet ja suuntaa määrittävä johtaminen

Kukin teema sisältää apukysymyksiä, ja digitaalisen numeerisen arviointiskaalan, jonka avulla tiimi ja esihenkilö voivat yhdessä keskustellen arvioida, missä oma tiimi menee systeemisen työotteen eri osa-alueilla. Arviointia voidaan tehdä osio kerrallaan ja varata aikaa kokonaisvaltaiselle arvioinnille esimerkiksi kehittämispäivässä. Kompassista on tehty versio myös aikuisten palveluihin. Lisäksi on luotu NVR-kompassi  systeemiseen väkivallattomaan vanhemmuustyöhön.  

Kokemukset Syty-kompassista ovat lupaavia. Kompasseja on kokeiltu ja sovellettu useiden Curiosan asiakkaiden toiminnan kehittämisessä, nyt jo neljällä hyvinvointialueella.

Jos siis lapsi- ja perhepalveluista vastaavana johtajana, esihenkilönä, ammattilaisena tai vaikka systeemisen tiimin terapeuttina koet, että toimintaympäristön muutosten keskellä kaipaat systeemiselle venekunnallesi yhteistä suuntaa systeemisen ja suhdeperustaisen työtavan edistämiseksi, niin Syty-kompassi voi olla kokeilemisen arvioinen tapa päästä eteenpäin.

Ollaan yhteyksissä.

Päivi Petrelius, paivi.petrelius@curiosa.fi