Tutkimusta ja bloggailua

paivi.petrelius@curiosa.fi

Kouluvuosi on jälleen käynnissä. Koulujen pihat, käytävät ja luokat täyttyvät oppilailla, uusilla koulutulokkailla, koulua vaihtavilla – monenlaisilla ja erilaisilla lapsilla ja nuorilla taustoineen, vahvuuksineen ja haasteineen.

Tämä syksy voi olla monille kouluille taas vähän erilainen elettyjen koronavuosien jälkeen. Juuri nyt, koulujen alkaessa lasten ja nuorten ilo koulukavereiden tapaamisesta ja tavalliseen arkeen paluusta on ilahduttavaa nähtävää sekä vanhemmille että koulun aikuisille. Osalle lapsista ja nuorista kouluun paluu voi kuitenkin olla vaikeaa. Kouluuntulo ahdistaa, kavereita ei ole tai he ovat jääneet vanhaan kouluun. Kouluun kiinnittyminen ja kuulumisen tunne eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikille.

Kouluun kuulumisen tunteen sekä turvallisen ja kaikkia kouluyhteisön jäseniä tukevan ilmapiirin rakentaminen yhteisönä on tunnistettu jo laajasti kaikkien koulun aikuisten perustehtäväksi. Lainsäädäntö ohjaa tähän esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa korostamalla. Yhteisöllisen työn muotoja kuitenkin joudutaan vielä etsimään monin paikoin.

Kouluyhteisön aikuiset ovat yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvistamisessa avainroolissa, mutta samalla kouluissa joudutaan pohtimaan, miten hyvinvointityötä voitaisiin tehdä konkreettisesti: millaisin roolein ja keinoin, missä rakenteissa?

Hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää yhteisönä oppimista

En itse ole ollut kouluyhteisön jäsen ennen tätä syksyä. Tänä syksynä tällainenkin mahdollisuus on avautunut. Saan työskennellä eräässä helsinkiläisessä lukiossa kuraattorin tehtävissä. Olen tästä innoissaan, koska tätä ennen olen saanut olla pohtimassa näitä kysymyksiä kouluyhteisöjen valmentajana. Kymmenien koulujen ja koulun ammattilaisten kanssa käydyt keskustelut ovat johtaneet ajattelemaan, että hyvinvoinnin vahvistaminen koulussa on väistämättä yhteisöllinen prosessi. Kouluissa tehdään paljon työtä oppilaiden hyvinvoinnin eteen. Oppilaiden hyvinvointi on monille opettajille sydämen asia, lähes tärkeintä omassa opettajuudessa. Samalla omaan työhönsä sitoutuneet koulun aikuiset voivat kuitenkin jäädä tässä tehtävässään yksin. Roolit saattavat jäädä epäselviksi, arjen haastavien tilanteiden kohtaamiseen tarvittaisiin uusia keinoja ja yhdessä sovittuja tuen ja ongelmanratkaisun käytäntöjä.

Ajatus koulun hyvinvointityöstä yhteisöllisenä oppimisprosessina on vuosien varrella kiteytynyt uudenlaiseksi koulun hyvinvointityön vahvistamisen konseptiksi, joka kulkee nimellä Hyvinvoinnin juurilla -valmennus. Se on kehitetty yhteistyössä perusopetuksen kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyö alkoi Helsingistä vuonna 2018 ja on edennyt valmennukseen osallistuneiden kuntien ja koulujen kanssa. Valmennusta on toteutettu ja samalla kehitetty koulujen kokemusten ja palautteen pohjalta jo kymmenissä kouluissa.

Valmennus perustuu systeemis-dialogiseen lähestymistapaan, jota sovelletaan laajasti myös  lastensuojelussa, perhesosiaalityössä ja perhekeskuksissa eri puolilla maata. Lähestymistapa sopii arjen työn tueksi lasten, nuorten, perheiden ja työyhteisöjen kanssa. Se tukee lasten, nuorten ja läheisten osallisuutta sekä sujuvaa yhteistoimintaa koulun sisällä, huoltajien ja verkostojen kanssa lasten ja nuorten asioissa.  

Koulun ydinrakenteissa tarvitaan aikaa, tilaa ja yhdessä pysähtymistä hyvinvointiteemojen äärelle

Eräs oppi, jonka valmennukset ja yhteistyö koulujen kanssa on tuottanut, on, että koulut tuntuvat erittäin kiireisiltä yhteisöiltä. Koulut ovat kuin pieniä kaupunkeja, joissa kulkee sata ja yksi suurta ja pientä prosessia rinnakkain ja lomittain. Palapelin koossapitäjät saavat olla melkoisia ajan- ja arjenhallinnan taitureita. Tämä koulun sisäisten prosessien moninaisuus heijastuu myös koulun ydinrakenteisiin, kuten koulun aikuisia kokoaviin viikottaisiin kokouksiin, niiden agendoihin ja toteuttamistapaan. Myös nämä rakenteet ovat kiireisiä ja asialistoilla lastattuja. Ajateltavaa, infottavaa ja tehtävää on paljon. Esimerikiksi ns. YS-ajat näyttävät koulun yhteistyökumppanin näkökulmasta “arjen manageroinnin” foorumeilta, joissa koulun akuutteja arjenpyöritykseen liittyviä asioita luotsataan ja pidetään pakettia kasassa.

Kuinka luoda pysähtymisen paikkoja kouluyhteisölle

Koulujen kanssa toteutuneissa valmennuksissa ja niiden yhteiskehittelyssä on noussut esiin ajatus “pysähtymisestä toimenpiteenä”. Hyvinvoinnin vahvistuminen ei ole jotakin, joka tapahtuu jossakin tulevaisuudessa, vaan se on jotain, jonka olisi hyvä vahvistua tässä-ja-nyt, kohtaaminen kohtaamiselta.

Vauhdissa olevaa, kiireellä eteenpäin puskevaa koulujunaa ei kuitenkaan pysäytetä väliseisakkeille tuosta vain. Rata kiitää koulua, luokkia ja oppilaita eteenpäin luotsaavien aikuisten silmien edessä, maisema vilistää ohi.

Yhteisönä pysähtymistä olisi kuitenkin tärkeää harjoitella. Vain pysähtymällä rakentuu tilaa ajatella oman koulun toimintakulttuuria, yhteisön arvoja, periaatteita, työtapoja, rooleja ja rakenteita uusilla, avaavilla, luovilla ja voimavaroja vahvistavilla tavoilla. Ajatuksena on, että hyvinvointia vahvistavan kehittämistoiminnan ja koulun aikuisten yhteen tulemisten koulussa pitäisi jo itsessään vahvistaa osallistujien hyvinvointia. Kokoontumisten olisi hyvä laskea, eikä nostaa sykettä.

Yhteisen ymmärryksen rakentamista ja roolien kirkastamista koulun hyvinvointityössä   

Hyvinvoinnin juurilla on systeemis-dialoginen yhteisövalmennus, joka on rakennettu yhteisönä pysähtymisen ja yhteisen pohtimisen tueksi kouluyhteisöille. Se on raami ja rakenne, jonka avulla kouluyhteisö pääsee keskustelemaan rooleistaan ja vahvistamaan yhteisiä arvojaan. Valmennus tarjoaa osallistujille ammattiroolista riippumatta uusia näkökulmia erilaisten arjen tilanteiden kohtaamiseen, ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen luottamusta ja ihmissuhteita vahvistavalla tavalla. Se tarjoaa lähestymistapoja ja työvälineitä sekä koko yhteisön ja ilmapiirin vahvistamiseen että yksittäisten oppilaiden tilanteiden käsittelyyn yhdessä huoltajien ja verkoston kanssa.

Lähtökohtana suunnitelmallinen ja yhteisöllinen hyvinvoinnin vahvistaminen 

On selvää, että tällainen prosessi vaatii koulussa ajan ja tilan varaamista näille asioille. Tämän mahdollistamisessa koulun johto on avainasemassa. Valmennuskonsepti kannattaa aloittaa, mikäli rehtori innostuu. Siksi rehtorin tai rehtoreiden on tärkeää perehtyä valmennuksen lähestymistapaan ja sisältöön ja pohtia ensin suhdettaan valmennuksessa tarjottuihin ajatuksiin ja lähestymistapoihin.

Jos rehtori asettuu prosessin taakse, on seuraavana askelena ydinryhmän etsiminen koulusta rehtorin tueksi. Ydinryhmä perehdytetään lähestymistapaan ensin.

Hyvinvoinnin juurilla -ajattelu perustuu systeemisyyteen ja huomioi kontekstin. Se tarkoittaa, että tarjolla on valmennuskonsepti, jonka avulla voi raamittaa kouluyhteisössä yhteistä työskentelyä. Konsepti jättää kuitenkin koulussa tilaa soveltamiselle ja räätälöinnille. Kyse ei ole manuaalista, jota on pakko seurata juuri ehdotusten mukaan. Punnittu ja perusteltu räätälöinti on sallittua.

Verkkovalmennuksen ja vuorovaikutteisen oppimisen yhdistelmä tuo joustoa ja kestävyyttä kehittämiseen

Edellä kuvatuille tutkimus- ja kokemustietoon perustuville sekä yhteisissä valmennuksissa ja kehittämistyössä syntyneille opeille nojaava Hyvinvoinnin juurilla -valmennus yhdistää digitaalista verkko-oppimista ja vuorovaikutteista yhteisönä oppimista.

Prosessi alkaa rehtorin ja ydinryhmän perehdytyksestä kasvokkaisissa työpajoissa. Tästä edetään sen suunnitteluun, miten koko koulu saataisiin yhdessä teemojen äärelle. Koulutasolle viemistä tukee verkkovalmennusmateriaali. Valmis materiaali madaltaa rehtorin ja muidenkin koulun ammattilaisten kynnystä ottaa omaa työyhteisöä perehdyttävä ja fasilitoiva rooli yhteisössä kun käsiteltävänä on yhteinen hyvinvointityö.

Verkkovalmennusmateriaali tukee konkreettisesti rehtoria ja hänen tukenaan toimivaa ydinryhmää prosessin suunnittelussa ja yhteisöä yhteen kokoavien työpajojen fasilitoinnissa. Sen avulla kouluyhteisön aikuiset voivat perehtyä lähestymistapaan itsenäisesti ja myöhemmin yhteisöllisissä työpajoissa yhdessä. Näin valmennus luo koulun eri toimijoille yhteisen ”joenuoman” kouluarjen keskelle hyvinvointityön vahvistamiseen.

Materiaali jää koulun käyttöön rehtoria ja ydinryhmää orientoivan koulutuksen jälkeen neljäksi lukukaudeksi, tai sovituksi ajaksi, jotta materiaalia voidaan hyödyntää pitkäjänteisesti oman koulun kehittämistyössä.   

Valmennuksen teemat ja sisältö

Valmennuksen teemoja, joiden äärelle koulun työntekijöitä kootaan valmennuksen aikana, ovat   hyvinvointi kouluyhteisössä, systeemisyys, dialogisuus ja voimavarakeskeisyys koulun arjessa, haastavien tilanteiden kohtaaminen, luottamuksen rakentaminen monitoimijaisessa työssä sekä koulun vision ja oman ammatillisen kasvun pohtiminen yhteisön tuella.

Verkkotyökaluilla käsitteellistä selkeyttä, aikaa ja pitkäjänteisyyttä oppimiseen

Verkkovalmennuksen roolina edellä kuvatussa kokonaisuudessa on tuoda prosessia tukeva tiedollinen, teoreettinen tieto jäntevässä muodossa prosessin tueksi. Verkko-opiskelu mahdollistaa aikaan sitomattoman opiskelun itsenäisesti, mikä tuo joustavuutta oppimiseen. Verkkomateriaali toimii myös “kättä pidempänä”, eräänlaisena yhteisöllisenä artefaktina, jonka avulla yhteisölle luodaan joenuoma, jota pitkin meloa eteenpäin yhdessä. Junaradalla kiitäminen vaihtuu melontaretkeksi joella ja yhteisiksi leirinuotiohetkiksi. Valmennusmateriaali tukee koulun rehtoria ja ydinryhmää tämän yhteisöllisen melontaretken leiripaikkojen suunnittelussa.

 Yhteisö ja ihmiset vahvistuvat saadessaan uudenlaisen kokemuksen itsestään

Eräs suomalainen systeemisen lähestymistavan ja perheterapian uranuurtaja ja kehittäjä, yliopistonlehtori Aarno Laitila on sanonut, että perheet muuttuvat saadessaan uudenlaisen kokemuksen itsestään. Hyvinvoinnin juurilla -valmennuksessa tätä ajatusta sovelletaan kouluyhteisöön, koulun aikuisiin, lapsiin ja nuoriin. Kun koulu vahvistaa sellaista kohtaamisen ja asioiden yhdessä pohtimisen tapaa, jossa syntyy oivalluksia, uusia näkökulmia, kokemuksia keskinäisestä tuesta ja arvostuksesta, myös kouluyhteisö voi muuttua vahvemmaksi kohtaamaan arjen moninaiset haasteet koulun ja oppilaiden elämässä.

Hyvinvoinnin juurilla -valmennuskonsepti pähkinänkuoressa

Hyvinvoinnin juurilla on yhteisöllisen oppimisen ja kehittämisen malli, joka

  • perehdyttää aluksi koulun rehtorin ja ydinryhmän systeemiseen lähestymistapaan kouluhyvinvoinnin vahvistajana
  • tukee rehtoria ja ydinryhmää muiden perehdyttämisessä ja tarjoaa heille tukea prosessin fasilitointiin koulussa
  • kokoaa koko koulun yhteisönä tärkeän yhteisen hyvinvoinnin tukemistehtävän äärelle jäntevän yhteisöllisen oppimisprosessin avulla
  • tuo systeemisiä, dialogisia ja voimavarakeskeisiä työvälineitä tueksi luottamuksen, ihmissuhteiden, ilmapiirin ja yhteistoiminnan vahvistamiseen koulussa
  • auttaa luomaan yhteisöllisiä tapoja kohdata koulussa haastavia tilanteita, kuten rajatonta käytöstä, aggressiivisuutta tai väkivaltaa
  • raamittaa ja mallintaa jäntevän ja toteutettavissa olevan työtavan, jolla koko yhteisö saadaan mukaan, mutta on räätälöitävissä vastaamaan koulun tarpeisiin
  • on pitkäjänteistä ja kestävää kehittämistyötä tukeva työkalu koko kouluyhteisölle

Lisätietoja:

Päivi Petrelius

paivi.petrelius@curiosa.fi

 040-7590563