Kurkistuksia systeemiseen lastensuojeluun pilotointivaiheen jälkeen
Tuoreissa väitöskirjoissa (Aaltio 2023; Isokuortti 2023) käsitellään systeemisen toimintamallin pilotoinnin alkuvaiheita. Alla on kurkistuksia toimintamallin myöhempiin vaiheisiin. Lainaukset ovat suoria otteita pääosin parin viime vuoden pro gradu-töiden tiivistelmistä ilman selityksiä. Alkuperäiset tutkimukset löytyvät nimellä ja hakusanalla “systeeminen lastensuojelu” eri yliopistojen julkaisuarkistoista Työ on suhdeperustaisempaa, työssä jaksaminen on vahvistunut ”Tutkimuksen
Toivo, riski, valtuutus ja vastentahtoisuus lastensuojelun arvioinnissa
Lastensuojelu, kuten monet muutkin palvelut nojaavat omassa toiminnassaan asiakkaan tilanteen arviointiin. Lastensuojelussa arvioidaan lasten suojelun tarvetta ja vanhempien kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Sillä, millaiseen ajatteluun, arvoihin ja asenteisiin arviointityössä sitoudutaan, on merkittäviä seurauksia sekä asiakkaiden kokemuksille palveluista että päätöksille, joita arvioinnista seuraa. Ernst Salamon ja Imelda McCarthy (2016) pohtivat artikkelissaan
Systeemisyys luo tilaa arkiluovalle yhteisihmettelylle
Dorte Nielsen ja Sarah Thurber pohtivat luovan ajattelun piirteitä hienossa kirjassaan “The secret of the highly creative thinker”. Kirja on innostava ja kompakti kuvaus luovasta ajattelusta. Mitä yhteistä luovalla ja systeemisellä ajattelulla on? Eräs luovan ajattelun tärkeä piirre Nielsenin ja Thurberin (2020) mukaan on divergentti ajattelu. Se on horisontin laajentamista,
Dialoginen ihmiskäsitys luo hyvän perustan vuoropuhelulle asiakastyössä, terapiassa ja työnohjauksessa
Sain viime vuoden lopulla käsiini Jaakko Seikkulan tuoreen kirjan “Dialogi parantaa – mutta miksi?”. On todella hienoa, että tällainen dialogisuutta avaava perusteos on julkaistu suomenkielellä. Nostan tässä blogissa esiin joitakin itselleni tärkeitä Jaakko Seikkulan ajatuksia, joita voi soveltaa niin asiakastyössä kuin työnohjaajankin työssä. Dialogissa oleminen alkaa syntymästä Seikkulan mukaan dialogissa
Väkivallaton vastarinta – ihmisoikeusliikkeiden opeilla nuorten vahingollista käytöstä vastaan
Ikiaikainen lähimmäisen rakastamisen periaate yhdistyneenä Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan periaatteeseen on Martin Luther Kingin mukaan voimakas strategia, jolla vaikuttaa epäoikeudenmukaisuuteen ja alistukseen. Ihmisoikeusliikkeistä, Kingin ja Gandhin ajatuksista peräisin olevat arvot ja periaatteet ovat pohjana professori Haim Omerin kehittämässä Non violent resistance -työtavassa. Siinä nuorten rajattomaan ja aggressiiviseen käytökseen vaikutetaan väkivallattoman
Työnohjaus arjen työn tukena lapsi- ja perhepalveluissa – systeemisesti, dialogisesti ja tutkimustietoa hyödyntäen
Työnohjaus on laajasti käytössä oleva työelämän tukirakenne sosiaali- ja terveydenhuollossa lapsi- ja perhepalveluissa. Tarvetta työnohjaukselle olisi paljon myös kasvatuksen ja opetuksen puolella, peruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa, mutta siellä työnohjaus on harvinaisempaa. Työnohjaus on ammatillisen keskustelun muoto, jonka tavoitteena keskustelun keinoin ja neuvotellen parantaa ohjauksessa olevan henkilön tai tiimin työhön liittyvää toimintakykyä