Tutkimusta ja bloggailua

15 toukokuun, 2023

Tuoreissa väitöskirjoissa (Aaltio 2023; Isokuortti 2023) käsitellään systeemisen toimintamallin pilotoinnin alkuvaiheita. Alla on kurkistuksia toimintamallin myöhempiin vaiheisiin. Lainaukset ovat suoria otteita pääosin parin viime vuoden pro gradu-töiden tiivistelmistä ilman selityksiä. Alkuperäiset tutkimukset löytyvät nimellä ja hakusanalla “systeeminen lastensuojelu” eri yliopistojen julkaisuarkistoista   

Työ on suhdeperustaisempaa, työssä jaksaminen on vahvistunut

”Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalityöntekijät kokevat systeemisen asiakastyön ajattelun, tekemisen ja olemisen tavaksi. Systeeminen viikkokokous kuvautui työn tekemisen rakenteena, mikä edistää, ylläpitää ja vahvistaa työntekijöiden systeemistä ajattelutapaa ja siten tukee myös systeemisen asiakastyön tekemistä. Lisäksi viikkokokous koettiin hyödylliseksi välineeksi moniammatillisessa yhteistyön edistämisessä.

Tulosten mukaan systeemisen toimintamallin taustaideat ja ydinelementit (systeeminen tiimi, – asiakastyö ja viikkokokous) ovat muuttaneet sosiaalityöntekijöiden ajattelutapaa, ammatillista roolia sekä lastensuojelun toimintakulttuuria suhdeperustaisempaan suuntaan. Sosiaalityöntekijät kuvasivat myös kokemuksiaan yksin olemisen ja – tekemisen tunteen vähentymisestä, mikä näyttäytyi työssä jaksamista edistävänä tekijänä.”

Blick, Siiri 2022

Keskustelu on syvällisempää

”Tulosten mukaan systeemisen toimintamallin asiakastyö toteutuu systeemisen ajattelutavan tukemana. Kaikkien perheenjäsenten ääni pyritään saamaan tavanomaista korostetummin kuuluvaksi ja luottamuksen rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asiakastyötä ohjaa pääosin systeemisen tiimin viikkokokoukset, jotka lisäävät systeemistä ajattelutapaa ja systeemisten työvälineiden käyttöä. Työvälineet vaikuttavat haastateltujen mukaan tuovan keskusteluihin syvyyttä ja lisäävät suhdeperustaista yhteistyötä. Vaikka systeemisen toimintamallin soveltaminen ei toteutuisi kaikkien asiakkaiden kohdalla, voi asiakastyössä silti olla läsnä systeeminen tapa ajatella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatellut työntekijät arvostavat omaa työpanostaan ja kohtaamista asiakkaidensa kanssa aiempaa enemmän.”

                   Lise-Lotte Pekkanen 2021

Työ koetaan mielekkäämmäksi

”Tutkimustulosten perusteella Haminan lastensuojelussa on ollut riittävät implementoinnin ennakkovalmistelut, jonka tuloksena työntekijät ovat kokeneet mallin tuoneen positiivisia vaikutuksia niin omaan työssä jakamiseen ja työn mielekkääksi kokemiseen kuin onnistumisen kokemuksiin myös asiakastyössä. Vaikka Haminan tiimeissä ei ole päästy toteuttamaan mallia täysimittaisesti niin, että olisi voitu hyödyntää systeemisen mallin menetelmiä, kuten sukupuuta ja aikajanaa, kaikilta osin, niin tulosten perusteella mallin ydinelementtien; systeemisen asiakastyön, systeemisen tiimin ja systeemisen viikkokokouksen olemassaolo turvaavat mallin hyödylliset vaikutukset. Systeemisen mallin implementoinnin esteinä ovat olleet liian suuret asiakasmäärät sekä organisaation johdon heikko sitoutuminen systeemisen mallin implementointiin.”

Maarit Räsänen, 2020

Asiakasperheen aikuiset kertovat myönteisistä kokemuksista

”Haastatellut asiakasperheen aikuiset kertoivat kuulluksi, autetuksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksesta, mutta myös vaikeudesta uskoa muutokseen ja sitoutua systeemiseen työskentelyyn. Haastattelemani työntekijät näkivät juurisyihin paneutumisen merkityksellisenä myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi lapsen ja perheen huolta aiheuttavassa tilanteessa. Työntekijöiden kokemuksista välittyi kuitenkin hankaluus soveltaa systeemistä työskentelyä osana perustehtävää vaikeasti hallittavilla asiakasmäärillä. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että systeemisellä työskentelyllä on mahdollista saavuttaa muutosmyönteisyyttä lapsen ja perheen tilanteessa. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin tilanteen tarkastelua moninäkökulmaisesti ja suhdeperustaisesti osana laajempia sosiaalisia verkostoja ja ympäristöjä. Systeemisen työskentelyn integroiminen osaksi lastensuojelun perustehtävää vaatii myös asiakasmäärien kohtuullistamista.”

Heidi Mäntysalo 2020

Asiakkaiden osallisuus toteutuu paremmin ja yhteistyösuhteet ovat vahvistuneet


”Tutkielman keskeisinä tuloksina näkyy systeemisen toimintamallin kehittyminen työyhteisössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koulutuksen, sekä perheterapeutin työskentelyn myötä. Muutosta on tapahtunut sekä työyhteisön rakenteissa, että työskentelyssä ja työntekijöissä. Yhteinen koulutuspohja on työntekijöiden näkemysten mukaan tukenut systeemisen toimintamallin kehittymistä. Perheterapeutti on ohjannut työskentelytapaa kohti reflektiivisempää työskentelyä. Palvelukeskeinen työtapa on vähentynyt ja tilalle on tullut suhdeperustaisuus, jossa keskitytään enemmän perheen tilanteen taustalla vaikuttaviin tekijöihin.

Systeemisen toimintamallin käyttö palvelutarpeen arvioinnissa tuo mukanaan sekä myönteistä muutosta, että haasteita. Haasteet liittyvät palvelutarpeen arvioinnin erityispiirteisiin. Palvelutarpeen arvioinnissa tietoa perheen tilanteesta ei välttämättä ole, eikä työntekijän ja asiakkaan välille ole ehtinyt muodostua yhteistyösuhdetta. Palvelutarpeen arvioinnin aikarajat asettavat myös haasteita suhteen luomiselle ja sitä kautta systeemisen toimintamallin toteutumiselle. Systeeminen toimintamalli on työntekijöiden kokemusten mukaan vaikuttanut myönteisesti asiakkaan osallisuuteen sekä haasteista huolimatta myös yhteistyösuhteeseen työntekijän ja asiakkaan välillä. Työntekijöiden kokemukset osoittavat, että kaiken kaikkiaan nähdään systeemisen toimintamallin tuoneen positiivista muutosta tapaan tehdä työtä. Systeemisen toimintamallin koulutuksissa tulisi huomioida palvelutarpeen arvioinnin erityispiirteet. Lisäksi jatkossa olisi hyvä tarkastella tarkemmin asiakkaiden kokemuksia systeemisen toimintamallin mukaisesta työskentelystä.”

Jenni Lönnberg 2022

Yhteinen reflektio ja jaettu vastuu lisäävät työhyvinvointia

”Tutkimustuloksena aineistosta nousee esille kolme työhyvinvoinnin teemaa. Systeemisen mallin moniammatillisen tiimityöskentelyn koetaan lisäävän ja ylläpitävän työhyvinvointia yhteisen reflektion ja jaetun vastuun kautta. Lisäksi lupa pysähtyä rauhassa pohtimaan asiakkaiden asioita koetaan työhyvinvoinnin näkökulmasta positiivisena tekijänä. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta systeemisessä lastensuojelumallissa työskentelytapana olevan moniammatillisen tiimityön lisäävän ja ylläpitävän työntekijöiden työhyvinvointia.”

Hanna Kaasinen 2021

Tiimikokous on vahvistanut osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia


”Tässä tutkimuksessa haastatellut vanhemmat ajattelivat systeemisen lastensuojelun olevan perheen tilanteen kartoittamista erilaisissa tapaamisissa ja tiimikokouksissa. Systeeminen lastensuojelu on oikeanlaisen avun löytämistä ja antamista, joskus monimutkaisessakin perhetilanteessa. Vanhempien mukaan moniammatillinen työskentely antoi eri näkökulmia perheen tilanteeseen. Systeemisen työskentelyn mekanismeiksi nousivat haastatteluista reflektio, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, osallisuus sekä apu ja tuki.

Tiimikokous nousi haastatteluista paikaksi, jossa reflektoiden oli turvallista käydä perheen tilannetta läpi ja etsiä ratkaisumalleja. Tiimikokous myös vahvisti osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Kuulluksi tuleminen ja kohtaamisen kokemukset vahvistivat luotta-musta ja avointa vuorovaikutussuhdetta työntekijän ja asiakkaan välille.”

Maiju Marttinen 2021

Perheterapeutin työpanos tukee reflektoivaa keskustelua lastensuojelun tiimeissä


”Perheterapeuttien tehtävät systeemisessä toimintamallissa voidaan jakaa kolmeen päätehtävään, jotka ovat systeemisen ajattelutavan ylläpitäminen, asiakastyön edistäminen sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssäjaksamisen parantuminen. Perheterapeutit olivat tiimin jäseninä konsultoivassa roolissa ja he osallistuivat viikoittaisiin tiimikokouksiin. Perheterapeutin tehtävät konkretisoituivat viikkokokouksessa, ja sen isoimmaksi anniksi miellettiin viikkokokouksen reflektoiva keskustelu. Perheterapeutit auttoivat tiimin sosiaalityöntekijöitä ylläpitämään systeemistä ajattelutapaa muun muassa muistuttamalla työn huomion kohdentumisesta vuorovaikutussuhteisiin, ohjeistamalla sukupuumenetel-män käyttöä sekä mallintamalla hypoteesien luontia perheestä. Asiakastyön edistämiseen kuuluivat puolestaan olennaisesti perheterapeuttien toteuttama tunteiden mallintaminen, sekä asioiden uudelleen nimeäminen, jota edesauttaa positiivisen konnotaation menetelmä. Sosiaalityöntekijöiden työssäjaksamisen tukemiseen kuuluivat perheterapeuttien tuomat uuden näkökulmat ja lähestymistavat perheen tilannetta kohtaan sekä tunne vastuun jakautumisesta.
Haastatellun pilottitiimin kokemukset systeemisestä toimintamallista olivat hyvin positiiviset, ja on joiltain osin oletettava, että tulokset voisivat olla erilaiset, mikäli pilotointia ei olisi koettu myönteisesti. Tapaustutkimuksessa on aina kyse yksittäisestä kokemuksesta ja tapauksesta, vaikka tulokset olisivat joissain määrin yleistettävissä ja hyödynnettävissä.”

Iiro Pälve 2019

Johtavat sosiaalityöntekijät kokivat muutosprosessin haasteista huolimatta  hyvin positiivisena asiana

Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on koko lastensuojelun organisaation läpäisevä muutos, joka vaatii esihenkilön vahvaa tukea kaikilla tasoilla muutoksen onnistumiseksi. Tutkimukseni keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että johtavat sosiaalityöntekijät kokivat systeemisen lastensuojelun johtamisen ja muutosprosessin hyvin positiivisena asiana, vaikka muutosprosessin sekä systeemisen johtamisen koetaankin vaativan enemmän työaikaa ja vahvaa suunnitelmallisuutta. Systeemisen lastensuojelun johtaminen edellyttää niin henkilöstön kuin toiminnan muutosten johtamista, kun muutoksessa tulee huomioida työntekijöiden asenteet ja valmiudet sekä toiminnan rakenteet. Lastensuojelun organisaation muutostarve nähtiin todellisena asiana, mihin systeemisen lastensuojelun koetaan olevan yksi mahdollinen muutostekijä ja sen käyttöönottoa tahdotaan jatkaa.

Laura Pihlainen 2022